16.1.2013

Kahvipöydän hienot neidit


Paha Kakku-blogi on muuttanut!

Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi




Kahvittelukulttuurimme on muuttunut merkittävästi viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana. Sosiaalinen kahvin- ja teen nauttiminen on siirtynyt kodeista kahviloihin ja samalla se on johtanut myös kahvin kumppanina nautittavien kahvileipien vaihtumiseen.
Kahviloissa valikoima on runsaampi kuin arkena kotona ikinä ja usein tulee valinneeksi leivoksen, täytetyn sämpylän, palan piirakkaa tai kakkua mieluummin kuin tylsän tavallisen pikkuleivän. Siinä ei todellakaan ole mitään pahaa, sillä vaihtelu piristää. :)

Aiemmin ah-niin-yleiset ja suositut vaniljavannikkeet sekä kaneliässät ovat vetäytyneet arjen kahvipöydistä sukujuhlien pitopöytiin, ainakin oman ikäluokkani kohdalla.
Tavallaan se on myös mukava käänne, sillä ainakin minä olen huomannut itseleivottujen pikkuleipien arvostuksen kasvaneen. On helppoa hankkia valmista, mutta itsetehty tursuaa aikaa ja välittämistä, vaikka ulkomuoto ei olisikaan koneella tehdyn täydellinen.





Vaniljavannikkeet

  • 240 g vehnäjauhoja
  • 200 g huoneenlämpöistä voita
  • 1 kpl kananmunia
  • 95 g taloussokeria
  • 3 g vaniljasokeria
Nosta voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön pehmentymään.

Vaahdota pehmeä voi vehnäjauhojen kanssa kuohkeaksi. Lisää kaikki muut ainekset kerralla ja sekoita massa tasaiseksi.

Laita pursotinpussiin 8-millinen avokärkinen tähtitylla ja annostele pussiin kahden nyrkkisi kokoinen määrä keksimassaa kerrallaan.
Pursota massasta vannikkeita joko myötäpäivään tai vastapäivään, kumpi vain tuntuu sinusta luontevammalta suunnalta. 
Onnistut helpoiten, kun käytät pursottaessasi molempia käsiäsi ja  erotat noin neljänneksen keksimassasta pussin alaosaan, kierrät pussin keskelle tiukan kierron ja käytät vahvempaa kättäsi lähempänä kärkeä. Käsiesi lämpö notkistaa keksimassaa ja pursottaminen onnistuu helpommin.

Pussia ei pidä täyttää kovin täyteen kerrallaan, sillä liian täyttä pussia on vaikea käsitellä, massan pursottamiseen täytyy käyttää enemmän voimaa ja pussi menee herkemmin rikki suuremman väännön vuoksi.



Minulle vastapäivään pyöräytys sujui helpommin. Olen oikeakätinen, mutta en usko sillä olevan juurikaan merkitystä suunnan suhteen.
Kun olet pursottanut täyden kierroksen, hellitä puristusvoimaasi ennen kuin nostat kärjen irti kiepistä. Työstä massa heti sen valmistuttua, sillä massa kovettuu seisoessaan, jolloin sen työstö vaikeutuu.

(Siistien päiden teko vaatii hieman harjoitusta, vaikka luulen, että sekin on makukysymys, millainen lopetus on kenenkin mielestä siisti. Yksi opettajistamme tekee vannikkeisiinsa pidemmät hännät kuin minä ja hänellä on työuraa ja vannikkeiden tekoa takanansa jo useampi vuosikymmen. Minä taas raappasin kymmeniä vannikkeita takaisin kulhoon, kun en ollut tyytyväinen pursotusjälkeeni. Saatan takertua yksityiskohtiin ja hioa tekniikkaani enemmän kuin moni muu ja mahdollisesti aina välillä jopa enemmän kuin olisi aivan välttämätöntä. Se on kaunis tapa sanoa, että nipotan ja olen turhantarkka. :)
Pedantista päästä kärsii koko ruumis.)




Anna pikkuleipien kuivahtaa huoneenlämmössä puolisen tuntia ennen paistoa, jotta ne pitäisivät paremmin muotonsa paiston aikana.
Paista pikkuleivät 220C asteessa tasalämmöllä noin 6-8 minuutin ajan, tai kunnes keksit alkavat saada hieman väriä.

Säilytä kannellisessa rasiassa huoneenlämmössä. Vältä liian pitkää säilytystä, sillä pikkuleivät imevät itseensä kosteutta huoneilmasta ja mymmähtävät ikävästi.





Kaneliässät

  • 260 g vehnäjauhoja
  • 200 g huoneenlämpöistä voita
  • 1 kpl kananmunia
  • 95 g taloussokeria
  • 5 g jauhettua kanelia


Kanelisokeriseokseen:
  • 200 g taloussokeria
  • 40 g jauhettua kanelia


Nosta voi hyvissä ajoin pehmenemään.
Vaahdota voi ja vehnäjauhot kuohkeaksi. Lisää muut ainekset kerralla ja sekoita tasaiseksi.
Kääri keksimassa tuorekelmuun ja nosta kylmään asettumaan noin 30-60 minuutiksi.



Pyöritä keksimassasta noin sentin paksuisia tankoja ja leikkaa niistä noin 10cm pitkiä paloja.
Pyörittämisessä voi käyttää kertakäyttökäsineitä, jotka estävät keksimassan tarttumisen käsiin. Toinen apu on käyttää leivinpaperia tai mahdollisesti kestoleivinpaperia tankojen pyörittämisen alustana, sillä jauhojen lisäämistä massaan tulee välttää.



Sekoita kanelisokeriseos kulhossa tai keittolautasella ja kieritä tankopalat huolellisesti seoksessa.
Kanelisokeriseosta jää takuulla yli jonkin verran, mutta on parempi valmistaa sitä riittävästi ja saada kauniimpia ässiä kuin kitsastella sen kanssa ja ihmetellä, miksi tangonpätkien kuorruttaminen on kovin hankalaa, kun sokerikanelia on lautasella vain lusikallinen. Voit käyttää ylijääneen kanelisokerin esimerkiksi korvapuustien välissä.



Taivuta sokeroidut tangonpätkät S-kirjaimen muotoon ja paista keksejä 220C asteessa 6-8 minuutin ajan, tai kunnes keksit saavat hieman kauniin ruskeaa sävyä.

Säilytysohjeet ovat samat kuin muillakin murokekseillä.

. . .

Ei kommentteja: