29.1.2014

Minimalisti versus hamstraaja

kuva liittyy osittain tapahtuneeseen

Mitä tulee keittiövälineisiin, minussa asuu sekä minimalisti että hamstraaja.
Haluan tulla toimeen mahdollisimman vähin työvälinein, mutta samaan aikaan haluan kaikki ihanat ja hienot vimpaimet, välineet ja materiaalit, joita nettikauppojen sivuilla tarjotaan. Skenaario lienee tuttu monille.

Laadukkaiden leivonnaisten valmistus onnistuu usein minimivarustuksella. Silloin täytyy tosin hetkittäin olla aavistuksen luova ratkaisuissaan, jos vaadittua vuokaa tai muottia ei löydykään. Kaikkea ei tietenkään voi korvata, eikä työvälineiden omistaminen ole  kirjoissani mikään oikea synti. En vain tahdo omaan keittiööni kasaa turhakkeita, jotka pölyttyvät käyttämättöminä.




Aloin pohtia omia työvälineitäni. Mitä ilman pärjään / en pärjää.
Omistan loppujen lopuksi melko vähän erikoisvälineitä ja melko vähän tavallisiakaan.

Pärjäämisen alkuun pääsee, kun on muutaman kappaleen setti erikokoisia kulhoja, vatkain, vispilä, vaaka, nuolija, terävä veitsi ja erikokoisia kakkuvuokia.
Lisään omaan listaani vielä pyörivän kakkualustan, kaksi palettia, raapan, tartelettivuoat, elintarvikekelpoiset siveltimet, tyllat ja koristeiden muovailutyökalut.
Näitä ilman en pärjäisi.

Ehkä suurin turhakkeeni on korillinen piparkakkumuotteja, joita tapasin hankkia aiemmin enemmänkin. Nykyään muotit ovat eniten tyttäreni käytössä, ja itse käytän niistä useimmiten vain neliön tai ympyrän muotoisia muotteja kekseihini.





Jos jotain välineitä vielä tahtoisin, niin Hobartin taikinakoneen, enemmän kakkuvuokia (ei muotovuokia!) ja metalliset keittiökulhot.
Niin! Ja isomman keittiön!

Ja turhakkeista jäätelökoneen.





Tapasin olla sellainen more-is-more-ihminen, mutta nykyään en enää edes pysty kykene hankkimaan itselleni tavaraa ilman pohdintaa, tarvitsenko jotain oikeasti. Usein vieläkin haluan kaikenlaista, mutta en enää hanki.
Vielä kun kaiken leipomisen voisi hoitaa pelkkää kuppia ja lusikkaa käyttäen, sitten olisi minulla hyvä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Kiitos tästäkin työvälinepostauksesta. Sen verran jäi mietityttämään, että miksi juuri Hobartin kone? Mulla on Kenwoodin Chef ja siihen kaikki härpäkkeet ( myös se jäätelökoneosio ;) ) enkä vaihtaisi (no ehkä Kenin Major Titaniumiin,heh).

Sitten vähän off-topic. Ootko koskaan ajatellu, että tekisit blogin lautta yhteistyötä jonkin elintarvikeyrityksen kanssa (danisco, valio, raisio, myllyn paras, confetti ym..) Pohdin vaan, että sun teksti on sujuvaa ja kaikin puolin ymmärrettävää. Lisäksi resptit ja kuvat ovat selkeitä.

Paha Kakku kirjoitti...

@ anon:
Moi! Hobartin koneen valitsisin eniten siksi, että minulla on niistä paljon positiivisia kokemuksia. Pidän niiden helppokäyttöisyydestä, voimakkuudesta ja täysmetallisesta rungosta. Haluaisin nimenomaan teollisuuskoneen, joka kestäisi kunnon rouskutusta.
Luulen, että laitteissa tottumus on se juttu ja kun on tottunut käyttämään jotain tiettyä, siitä alkaa tykkäämään ylitse muiden.
Ja vastatakseni siihen toiseen ajatukseesi; en ole edes miettinyt yhteistyötä kenenkään kanssa, kun tämä blogi on niin pieni. Vieläkin kirjoittelen tätä eniten omaksi ilokseni ja aina hämmästelen ilahtuneesti, kun täällä on alkanut käymään väkeä. :) Hyvä kuulla, että reseptit ja kuvat ovat selkeitä. Siihen tähtään.